Erilaisia omaishoidon tilanteita

Erityislapsiperhe Vammaisen lapsen syntymä tai lapsen pitkäaikainen sairaus tuo haasteita. vanhemmuuteen. Vanhempien pitää ratkaista, kuinka hoito ja sairaan lapsen tarpeet sovitetaan muun arjen pyörityksen lomaan. Haasteena voi tuolloin olla myös perheen muiden lasten huomioiminen. Sairaan tai vammaisen lapsen vanhempi voi joutua tekemään kompromisseja esimerkiksi työelämän tai harrastuksien suhteen, jotta voivat hoitaa lasta kokopäiväisesti. Vanhemmat ovat kuitenkin lapsensa asioiden erityisasiantuntijoita. Omaishoidon vuoksi erityistukea tai -hoivaa tarvitseva lapsi saa kasvaa tutussa ja turvallisessa ympäristössä rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Itsestä huolehtiminen on hyvinvoinnin perusta. Omaishoitajan hyvinvointi peilaantuu koko perheen elämään.
Työssäkäyvä omaishoitaja Suomessa on arviolta noin 700 000 työssäkäyvää, jotka hoitavat tai auttavat. omaistaan, joka tarvitsee apua korkean iän tai vamman takia. Hoitoon kuuluu tavallisesti auttamista kotitöissä ja henkilökohtaisissa toimissa, mutta monet tekevät myös sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Työssäkäynti on usein taloudellisesti välttämätöntä, mutta myös tarpeellista identiteetin, itsenäisyyden ja jaksamisen kannalta. Työn ja omaishoidon sovittaminen yhteen voi olla uuvuttavaa. Unen määrä ja laatu saattavat heiketä, hoitojärjestelyt voivat aiheuttaa ongelmia, ja hoitajan oma aika saattaa olla kortilla. Työssäkäyvien omaishoitajien avuksi on kuitenkin olemassa erilaisia tukimuotoja, kuten kotihoidon palvelut, ateriapalvelut ja kuntoutus. Työaikajoustosta kannattaa jutella työpaikalla, yleensä työaikaa voidaan lyhentää tai osan töistä voi hoitaa etänä. Oman jaksamisen tueksi kannattaa hyödyntää vertaistukea, työterveyshuollon palveluita ja omaishoitajien virkistystoimintaa.
Etäomaishoitaja Etäomaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta läheisestään, joka ei sairautensa tai vamman vuoksi pysty huolehtimaan arjen toimista omatoimisesti. Etäomaishoitajana voi toimia aikuinen lapsi, vanhempi, sisarus, muu sukulainen tai läheinen ystävä. Monesti vastuu on jaettu, ja omaisen hoitoon osallistuu useita henkilöitä. Etäomaishoivatilanteita on monia erilaisia hoidettavan sairauksista ja toimintakyvystä riippuen. Etäomaishoitaja saattaa matkustaa satojakin kilometrejä viikonlopuksi auttaakseen omaista pärjäämään seuraavan viikon askareissa. Apu on usein käytännön apua: kaupassa käynti, ruoanlaitto, lääkeasioiden hoitaminen, lääkärikäynnit, monesti myös raha-asioiden hoito. Erityisen tärkeää on etäomaishoitajan antama henkinen tuki ja seura. Etäomaishoito on vielä osin tuntematon omaishoivan muoto, vaikka etäomaishoitajat ovatkin merkittävä hoivaa antava joukko.
Nuori hoivaaja Nuoreksi hoivaajaksi kutsutaan alaikäistä lasta, joka hoitaa, avustaa tai tukee vanhempaansa, isovanhempaa tai sisarusta. Autettavalla perheenjäsenellä voi olla vamma, krooninen sairaus, mielenterveysongelma tai jokin muu vaiva. Aina ei saatavilla ole vastuun ottavaa aikuista, vaan arki rakentuu lapsen tai nuoren varaan. Nämä nuoret hoivaajat ovat valveutuneita ja osaavat toimia esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa. Vastuu on kuitenkin aikuisen - ei sellainen, jota lapsen pitäisi kantaa. Suomi on allekirjoittanut alle 18-vuotiaita koskevan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jossa keskeistä on lapsen etu ja oikeus lapsuuteen. Liika vastuu kotona heikentää usein koulumenestystä, lisää poissaoloja, ja rajoittaa kodin ulkopuolista sosiaalista elämää ja harrastamisen mahdollisuuksia. Tuen tarve on tunnistettava, se on ensimmäinen edellytys avun saamiselle. Oletko nuori hoivaaja tai tunnetko sellaisen?
Eläkeikäinen puolison omaishoitaja Puolison sairastuessa tai vammautuessa monelle on luontevaa, että jää kotiin hoivaamaan puolisoa ja ottaa kokonaan vastuun arjen askareista itselleen. Saattaa olla vaikeaa tunnistaa alkanutta omaishoivatilannetta, parisuhde kun sisältää niin myötä- kuin vastamäkiäkin. Muuttunut tilanne nostaa pintaan ristiriitaisia tuntemuksia, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Tukea saa omaishoidon verkostosta: keskusteluapua ja neuvoja omaishoitajayhdistykseltä, ja arjen helpottamisen tueksi erilaisia palveluita kunnalta, järjestöiltä ja yrityksiltä. Kaikkea ei kannata tehdä itse - jopa kotiin pari kertaa viikossa tuotu ateria helpottaa kummasti. Kun hoitaja pääsee virkistäytymään ja hoitaa omaa terveyttään, näkyy se arjessa positiivisesti. Virkistäytymään voi lähteä yksin tai yhdessä hoidettavan kanssa. Vertaistuki on omaishoitajalle äärimmäisen tärkeä, ja arkea piristää esimerkiksi ystävän tai sukulaisen käynnit perheessä.