Omaishoitajan terveyspalvelut
Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset
Omaishoidon tuen myöntämisen edellytys on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010).
Omaishoitajien terveystarkastukset ovat lain nojalla maksuttomia.
Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen. Tarkastuksilla voidaan myös ehkäistä sairauksia ja tunnistaa niitä aikaisessa vaiheessa. Samalla tuetaan omaishoitajaa tekemään hänen omaa terveyttään edistäviä valintoja.
Kenelle?
Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat suunnattu ensisijaisesti kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaisille. Tarkastukset ovat vapaaehtoisia, mutta suositeltuja. Tarkastukset eivät ole välttämättä tarpeellisia, jos omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kyseessä on lyhytaikainen omaishoitotilanne.
Hyvinvointialueen tulee tarjota hyvinvointi- ja terveystarkastusta omaishoitajille kahden vuoden välein. Tilanteet kuitenkin ovat luonteeltaan vaihtelevia, ja hoidettavan omahoitaja tai vastuutyöntekijä voi ohjata omaishoitajan terveystarkastukseen, jos omaishoitajalla ilmenee jaksamis- tai muita omaishoitoon vaikuttavia ongelmia. Monet terveysriskit kasvavat pitkäaikaisen omaishoitosuhteen aikana. Osa omaishoitajan hyvinvointiin liittyvistä asioista on kaikille yhteisiä, kuten ergonomia, ja unen laatu ja riittävyys.
Mitä hyvinvointi- ja terveystarkastus sisältää?
Omaishoitajan tarkastuksen tekee terveydenhuollon ammattilainen, kuten terveydenhoitaja, joka on perehtynyt omaishoitoon liittyviin erityiskysymyksiin. Tarkastuksen päähuomio on omaishoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja omaishoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa
- tilanteen myönteiset ja kielteiset puolet
- hoidon sitovuus ja suhde hoidettavaan
- koettu terveydentila ja mieliala
- hoidettavan muisti- ja käytösongelmat
- terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito
- toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpito
- selviytymiskeinot, oman hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen
- tukiverkoston tilanne
- kodin ja elinympäristön olosuhteet, kodin muutostöiden tarve ja apuvälineet
- tuen ja palvelujen riittävyys ja soveltavuus perheen tarpeisiin
- kuntoutusmahdollisuudet
Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä omaishoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta. Tarkastuksen jälkeen omaishoitaja voidaan ohjata lisätutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen. Tarvittaessa omaishoidon tehtäviä kevennetään. Lähde: Kuntainfo 2/2015
Jos olet tehnyt omaishoidon sopimuksen, pääset hyvinvointialueesi järjestämään terveystarkastukseen. Osa hyvinvointialueista kutsuu terveystarkastukseen, ja osassa hyvinvointialueista omaishoitajan pitää itse varata terveystarkastus. Kysy asiaa omatyöntekijältäsi.
Voinko saada kuntoutusta?
Kelan järjestämien kuntoutuskurssien tavoitteena on tukea toimintakykyäsi omaishoitajana ja kohentaa elämänlaatuasi. Kuntoutuskursseilla saat keinoja oman jaksamisesi ja kuntosi kohentamiseen. Kurssit on tarkoitettu sekä omaishoitosopimuksen tehneille että ilman sopimusta läheistään hoivaaville.
Myös monet potilasjärjestöt järjestävät kuntoutuksia.
Voit hakea kuntoutuskurssille yksin tai yhdessä hoidettavan läheisesi kanssa. Kela ja potilasjärjestöt järjestävät kursseja, joille voi osallistua vain omaishoitaja tai omaishoitaja yhdessä läheisensä kanssa.
Lisää tietoa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista löydät Kelan verkkosivuilta.